Final Fantasy VI on pelisarjan kuudes julkaisu, joka alun perin julkaistiin vuonna 1994 Super Nintendolle. Aikaisemmista sarjan peleistä poiketen, sitä ei ohjannut Hironobu Sakaguchi, vaan sen on ohjasi Yoshinori Kitase ja Hiroyuki Itō. Pelin musiikin sävelsi Nobuo Uematsu ja visuaalisen puolen suunnitteli Yoshitaka Amano.
Final Fantasy VI oli kolmas ”Final Fantasy”-peleistä, joka julkaistiin Pohjois-Amerikassa. Kaksi aikaisempaa peliä olivat alkuperäinen Final Fantasy sekä Final Fantasy IV. Tästä johtuen, se julkaistiin nimellä Final Fantasy III. Amerikassa vallitsevien säädösten takia, peliä jouduttiin muokkaamaan alkuperäisestä, sillä se sisälsi mm. alastomuutta.
Final Fantasy VI oli viimeinen sekä Super Nintendolle julkaistava sarjan peli että uudelleen nimettävä peli.
Pelin päätarina keskittyy kahden eri tahon, The Empire (Imperiumi) ja The Returners, välillä käytävään taisteluun. Imperiumi on maailmanhallintaa tavoitteleva diktatuuriin pohjautuva kansa, kun taas The Returners on Imperiumin toimintaa vastustava kapinallisjoukkio. Imperiumin armeijan voiman pohjalla on Espereilla tehdyt kokeet ja tutkimukset. Esperit ovat maagisia voimia omaavia, puoli-jumalallisia olentoja. The Returners-vastarintaliike aloittaa myös Espereiden etsimisen saadakseen voimia, jotka vastaavat Imperiumin omia. Suurta roolia taistelussa esittää muistinsa menettänyt, entinen sotilas Terra Branford, joka osoittautuu avaimeksi Espereiden ymmärtämiseen.
Peli sisältää suurimman pelattavan hahmojoukkion, mitä missään pääsarjan pelissä on, esitellessään neljätoista eri hahmoa. Pelin maailma on tyyliltään hyvin ”steampunk”-henkinen muistuttaessaan maapalloa toisen teollisen vallankumouksen aikaan.
Vuonna 1999 Final Fantasy VI julkaistiin PlayStationille sekä itsenäisenä julkaisuna että osana Final Fantasy Collectionia. Pohjois-Amerikassa tämä julkaisu oli osana Final Fantasy Anthologya. Vuonna 2002 se julkaistiin Euroopassa ja Australiassa itsenäisenä pelinä. Japanissa vuonna 2006 ja Pohjois-Amerikassa vuonna 2007, peli julkaistiin Game Boy Advancelle ja siihen oli tehty joitain lisäyksiä ja joitain bugeja oli korjattu.
Pelattavuus[]
Pelattavuus Final Fantasy VI:ssa on hyvin pitkälti samanlainen kuin Final Fantasy V:ssä. Pelaaja kehittää hahmojaan varustamalla heidät Espereillä, jotka opettavat hahmoille taikoja sekä parantavat heidän kykyjään. Taidot, joita Esperit eivät ole kykeneväisiä opettamaan, voidaan saada antamalla hahmoille Relic-nimellä kulkevia tavaroita. Näiden lisäksi hahmot pystyvät kantamaan erilaisia aseita, kilpiä, kypäriä ja vaatteita joista jokaisella on omat ominaisuutensa.
Ryhmän muodostaminen[]
Aikaisemmista sarjan peleistä poiketen, joissa hahmot tulevat ja lähtevät ryhmästä miten haluavat, Final Fantasy VI antaa lähes täysin vapaat kädet pelaajalle ryhmän muodostamisen suhteen. Pelissä on kuitenkin tiettyjä tapahtumia, jolloin pelaajan on otettava tietyt hahmot ryhmäänsä jotta tarina kulkisi eteenpäin. Koska jokaisella hahmolla on omat taitonsa ja tyylinsä taistella, pelaaja voi muodostaa hyvin laajalta skaalalta erilaisia ryhmiä. Joissain kohtia peliä, pelaajan täytyy muodostaa useampia ryhmiä ja ohjata näitä ryhmiä siten, että jokaisen ryhmän teot tukevat toisia ryhmiä.
Esperit[]
Vaikka jotkut hahmot omaavat spesiaalitaitoja, jotka vastaavat taikoja, ovat Celes ja Terra ainoat hahmot jotka osaavat taikoa luonnostaan, tosin heidän kykynsä oppia taikoja leveleiden myötä on varsin rajallinen. Kaikki hahmot voivat kuitenkin (Paitsi Umaro ja Gogo) oppia taikoja, kun heidät varustetaan Magicite-esineellä, joka on kuolleen Esperin jäänne. Jotkin harvat aseet ja suojukset voivat myös antaa taikavoimia kantajalleen. Jokainen hahmo voi kantaa vain yhtä Magicitea kerrallaan ja kun jokin Magicite on käytössä, kukaan muu hahmo ei voi oppia sen kantamia taikoja ja kykyjen parannuksia. Kun magicite on käytössä, saa sen kantaja jokaisesta voitetusta taistelusta Ability Pointseja, joita tarpeeksi saadessaan hahmo oppii käyttämään taikaa. Taioissa on eri kertoimia, jolloin jokin taika on nopeampi opittava kuin toinen. Kertoimet vaihtelevat Espereiden välillä.
Normaalien taikojen lisäksi, Espereitä voidaan käyttää Summon-taikojen tapaan. Esperiä kantava hahmo voi kutsua, eli ns. summonoida, Esperinsä taisteluun vaikka hahmo ei muuten osaisikaan taikoa. Esper tekee useimmiten opettamiinsa taikoihin sopivan hyökkäyksen ja Esper voidaan kutsua taisteluun vain kerran. Kykyjen parannukset, joita Esperit antavat kantajalleen jokaisen level-upin jälkeen, ovat pysyviä. Tällaisia parannuksia voi olla esimerkiksi Strenght-kyvyn nostaminen kahdella pistellä tai maksimi MP määrän nostaminen kahdellakymmenellä prosentilla. Tämä tarkoittaa sitä, että pelaajan on mahdollista muokata hahmojaan haluamaansa suuntaan, joka nostaa Espereiden strategista merkitystä pelissä.
Hahmot[]
Lista Final Fantasy VI:n hahmoista
Final Fantasy VI:n pelattavat hahmot
Final Fantasy VI sisältää neljätoista pelattavaa hahmoa joka on suurin määrä kuin missään muussa sarjan pelissä. Suurin osa päähahmoista kuuluu The Returners-ryhmään, maanalaiseen vastarintaliikkeeseen joka taistelee Imperiumia, ja sen yhtä johtavaa kenraalia, Kefka Palazzoa vastaan. Pelin päähenkilö, Terra Branford, puoliksi ihminen, puoliksi Esper, on viettänyt suurimman osan elämästään koulutuksessa, jonka on ollut tarkoitus tehdä hänestä tappokone Imperiumin käyttöön. Locke Cole on varas (joka pitää enemmän termistä aarteen metsästäjä) ja innokas vastarintaliikkeen jäsen. Hänen parhaimpiin ystäviinsä kuuluu Edgar Roni Figaro, Figaron valtakunnan kuningas ja vastarintaliikkeen tukija, joka kuitenkin esittää olevansa yhteistyössä Imperiumin kanssa. Edgarin veli, Sabin René Figaro, on aikoinaan lähtenyt valtakunnasta harjoitellakseen ja edistääkseen kykyjään taistelulajeissa. Cyan Garamonde on Doman valtakunnan ritari, jonka kansa kuoli hänen silmiensä edessä Kefkan myrkyttäessä Doman vesivarannot.
Celes Chere on Imperiumin entinen kenraali, joka liittyy vastarintaliikkeeseen sen jälkeen, kun hänet vangitaan hänen poikkeavien näkökantojensa johdosta. Pelaajan ryhmä saa käyttöönsä ilmalaivan, kun sen omistaja, uhkapeluri ja naistenmies Setzer Gabbiani, liittyy joukkioon erään tapahtuman jälkeen, jossa hän luulee Celes´n olevan oopperalaulaja Maria. Shadow on korkeapalkkainen ninjasoturi, joka tarjoaa palveluksiaan vastarintaliikkeelle tietyissä kohtaa peliä. Relm Arrowny on Thamasan kylässä asuva nuori tyttö jonka huoltajana on hänen isoisänsä Strago Magus ja he molemmat kuuluvat maagien sukuun.
Gau on imetysikäisestä luonnon armoilla elänyt luonnonlapsi, joka asuu suurella alueella nimeltä Veldt. Narshen louhoksissa asuva Mog, puhuva Moogle, liittyy ryhmään, kuin myös hänen ystävänsä Umaro, lumimies joka myös asuu Narshen louhoksissa. Viimeinen ryhmään liittyvä jäsen on Gogo, pantomiimin mestari, jonka ryhmä löytää jättiläismäisen monsterin, Zone Eaterin vatsasta.
Tarina[]
Tarinan tausta[]
Biggs, Wedge ja Terra ennen hyökkäystään Narsheen
Tuhannen vuotta sitten, kolme jumalaa, jotka tunnettiin nimellä The Warring Triad, laskeutuivat maailmaan aloittaen sodan ihmisiä vastaan. Sota kulki nimellä War of the Magi. Taistellakseen ihmisiä vastaan, jumalat muuttivat ihmisiä ja eläimiä olennoiksi, joita kutsutaan nimellä Esper antaen näille olennoille suuria maagisia voimia. Pitkän sodankäynnin jälkeen, jumalat ymmärsivät sodan tuhoavan maailman ja he muuttivat itsensä kiveksi. Jumalien viimeiseksi toiveeksi jäi, että Esperit estäisivät heidän voimiensa riistämisen parhaansa mukaan. Esperit ottivat jumalien jäännökset haltuunsa ja loivat uuden ulottuvuuden jossa voisivat asua rauhassa, eläen eristyksissä ihmisistä.
Nykypäivänä, maailmassa on tapahtunut vallankumous teknologian saralla, kun taikuus on puolestaan vaipunut unohdetun legendan rooliin. Etelässä, Keisari Gestahlin johtama Imperiumi on löytänyt portin Esperien maailmaan ja onnistunut nappaamaan muutaman näitä maagisia olentoja. Teknologian suomin mahdollisuuksin, Imperiumi on löytänyt tavan, jolla imeä maagiset voimat Espereistä ja siirtää ne koneisiin ja ihmisiin. Tämä tekniikka tunnetaan nimellä Magitek. Magitekin avulla Imperiumi on vallannut koko eteläisen mantereen ja on aikeissa vallata koko maailman.
Mystinen nainen[]
Peli alkaa siitä, kun kaksi Imperiumin sotilasta, Biggs ja Wedge ja nimettömäksi jäävä nainen hyökkäävät Narshen kaupunkiin käyttäen Magitek-koneita. Hyökkäyksen taustalla on tieto siitä, että Narshen louhoksista löytyisi jäätynyt Esper, Valigarmanda. Löytäessään Esperin, Esper hyökkää käyttäen maagista energiaa tappaen Biggsin ja Wedgen ja tuhoten naisen Magitek-koneen. Nainen herää joitakin hetkiä myöhemmin Arvis-nimisen miehen talosta joka kertoo tälle, että Imperiumi on kontrolloinut hänen mieltään Slave Crown-nimisellä esineellä. Kärsien muistinmenetyksestä, nainen ei osaa kertoa kuin nimensä: Terra. Narshen vartioiden tullessa pidättämään häntä, Terra pakenee Arvis´n talon takaoven kautta kaivoksiin. Kaivoksissa vartijat piirittävät hänet ja Terra putoaa kaivoskuiluun. Ollessaan tajuton Terra näkee näyn, jossa mies nimeltä Kefka asettaa hänen päähänsä Slave Crown´n ja käskee hänet tappamaan viisikymmentä imperiumin sotilasta lojaaliuden merkiksi.
Samaan aikaan Arvis´n talolle saapuu mies nimeltä Locke, joka on Arvis´n tapaan vastarintaliikkeen jäsen, joka toimii nimellä The Returners. Vaikka Narshella olisikin resursseja auttaa vastarintaliikettä, pysyy kaupunki neutraalina, jotta se välttyisi konflikteilta. Arvis´n pyynnöstä ja Mogin ja hänen Moogle-ystäviensä avulla Locke taistelee tiensä ulos kaupungista Terra mukanaan. Kaksikko matkaa etelään, Figaron valtakuntaan joka sijaitsee aavikolla ja on liitossa Imperiumin kanssa. Siellä he tapaavat Figaron kuninkaan, Edgarin, joka pyrkii piilottamaan Terran Imperiumin suurlähettiläältä, Kefkalta. Locke kertoo Terralle, että Imperiumin ja Figaron välinen yhteistyö on vain huijausta ja todellisuudessa Figaro on vastarintaliikkeen puolella.
Terra, Locke ja Edgar karkaamassa Kefkalta.
Samana yönä, Kefka sytyttää Figaron linnan tuleen, mutta Terra, Locke ja Edgar onnistuvat pakenemaan Chocoboilla ratsastaen, samalla kun linna kaivautuu hiekkaan. Kefka lähettää heidän peräänsä kaksi sotilasta Magitek-koneissa ja kolmikon taistellessa niitä vastaan, Terra paljastaa maagiset kykynsä saattaen Edgarin ja Locken suuren hämmästyksen valtaan. Taistelun jälkeen kolmikko pakenee Kefkalta. Kun Terran kyvyt ovat paljastuneet, Edgar ja Locke pyytävät Terralta, jos tämä tapaisi vastarintaliikkeen johtajan, Banon-nimisen miehen. Terra suostuu pyyntöön ja he matkaavat Etelä-Figaron kautta pohjoisessa sijaitsevalle Mt. Kolts-vuoristolle. Siellä he törmäävät Vargasiin, joka taistelulajimestarin, Duncan Harcourt´n poika. He taistelevat Vargasin kanssa ja taisteluun liittyy mukaan Edgarin veli, Sabin. Taistelun jälkeen Sabin päättää liittyä mukaan vastarintaliikkeeseen.
Vastarintaliikkeen päämajassa, Banon, Terra ja muut suunnittelevat hyökkäystä Imperiumia vastaan. Banon pyytää Terraa palaamaan Narsheen hänen kanssaan ja yrittämään saada jäätynyttä Esperiä heräämään henkiin. Tämän jälkeen ryhmä saa tietoonsa, että Imperiumi on vallannut Figaron, saanut selville päämajan sijainnin ja on parhaillaan hyökkäämässä sinne. Locke päättää lähteä Figaroon hidastaakseen vihollisten toimia, samalla kun Banon, Terra, Edgar ja Sabin matkaavat Narsheen Lete-joen kautta lautalla. Matkan kuitenkin keskeyttää jättiläismäinen mustekala, Ultros, jonka hyökkäys saa Sabinin tippumaan lautalta ja eroamaan muista virran viedessä hänet eri suuntaan.
Paluu Narsheen[]
Tässä vaiheessa peli jakautuu kolmeen eri osaan, jotka pelaaja voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Locke yrittää löytää tiensä ulos Figarosta pelastaen samalla Celes´n, Imperiumin kenraalin, joka on julistettu petturiksi. Päästessään Figarosta, kaksikko suuntaa Narsheen. Sabin huuhtoutuu pohjoisessa Doman valtakunnan rantaan ja Shadow´n avulla tunkeutuu imperiaaliseen leiriin Imperiumin hyökätessä Doman linnaan Kenraali Leon komennosta. Kun Domaa palveleva ritari Cyan käy vastahyökkäykseen, Kefka myrkyttää linnaa ympäröivän joen murhaten lähes kaikki linnan asukkaat, mukaan lukien Cyan´n perheen. Cyan liittyy Shadow´n ja Sabin´n ryhmään ja he pakenevat paikalta Kummitusjunan (Phantom Train) avulla. Junasta lähtiessään Cyan näkee kuinka hänen edesmennyt perheensä muiden Doman asukkaiden kanssa nousevat junaan ja matkaavat tuonpuoleiseen. Shadow jättää ryhmän ja Sabin ja Cyan hyppäävät alas Baren´n putoukselta päästäkseen Mobliz-nimiseen kaupunkiin joka sijaitsee Veldt´n lähellä. Siellä he tapaavat Gaun jonka avulla he uivat Nikeah´n kaupunkiin josta he matkaavat Etelä-Figaroon.
Ryhmä jäätyneen Esperin äärellä.
Terra, Banon ja Edgar saapuvat Narsheen tavaten Arvis´n. Nelikko menee tapaamaan kaupungin pormestaria ja yrittävät saada tämän puolelleen taistelussa Imperiumia vastaan. Muut saapuvat paikalle ja Locke kertoo Celes´n tietävän, että Imperiumi on jo marssimassa kohti Narshea. Joukkio linnoittaa itsensä vuoristoon lähelle paikkaa, jossa Esper sijaitsee, samalla kun Kefka johtaa hyökkäystä tavoitteenaan saada Esper haltuunsa. Vastarintaliike voittaa taistelun ajaen Kefkan karkuun ja pelastaen Narshen ja Esperin. Heidän lähestyessään olentoa, Esper reagoi jälleen Terran läsnäoloon. Esperistä lähtevä energia saa Terra muuttumaan hohtavaksi olennoksi jonka jälkeen Terra lentää huutaen pois Narshesta.
Magicite[]
Muutamat ryhmän jäsenistä jäävät suojelemaan Narshea, kun taas muut jäsenet lähtevät länteen etsimään Terraa. Käyttäen apunaan Figaron linnaa, ryhmä pääsee alittamaan vuoret tavoittaakseen Kohlingen´n kaupungin, josta he jatkavat Jidoor- ja Zozo-nimisiin kaupunkeihin. Zozon korkeimman rakennuksen huipulta he löytävät Terran, edelleen olennoksi muuttuneena, ja Esperin, jonka nimi on Ramuh, suojelemassa Terraa, joka kertoo ryhmälle tuhat vuotta sitten käydystä sodasta, Espereiden maailmasta ja siitä kuinka hän kutsui Terran luokseen jotta hän voisi levätä voimiensa herättyä. Ramuh karkasi Imperiumilta kolmen ystävänsä kanssa jotka kuitenkin kuolivat jättäen jälkeensä Magiciten. Ramuh kertoo, kuinka Esperin kuollessa siitä jää jäljelle Magicite, ja kuinka sen avulla sen kantaja voi oppia maagiset voimat, jotka Magicite sisältää. Ramuh pyytää ryhmää jättämään Terran rauhaan joksikin aikaa ja pelastamaan hänen Esper-ystävänsä Imperiumin pääkaupungista, muuttaen itsensä Magiciteksi, antaen omat ja kuolleiden ystävien voimat ryhmän käyttöön.
Celes päättää johtaa lähtevää retkikuntaa ja Locke lähtee hänen mukaansa suojellakseen häntä. Kun selviää, että mikään laiva ei matkaa eteläiselle mantereelle, ryhmä päättää palata Jidooriin löytääkseen siihen syyn. He tapaavat oopperan johtajan, joka pelkää että Setzer Gabbiani aikoo kidnapata Marian, ”Maria and Draco”-oopperan tähden. Setzer on maailman ainoan ilmalaivan, Blackjack´n, omistaja ja Celes´n muistuttaessa Mariaa, Locke keksii suunnitelman jossa Celes paikkaa Marian oopperassa. Setzer kidnappaisi Celes´n ja näin he saisivat mahdollisuuden päästä ilmalaivaan. Paikalla oleva Ultros kuulee suunnitelman ja esityksen aikana hän yrittää tiputtaa Celes´n päälle jättiläismäisen painon. Locke ystävänsä kanssa onnistuu kuitenkin estämään tämän, vaikkakin samalla pilaten esityksen, Setzerin saapuessa paikalle ja kidnapaten Celes´n. Celes auttaa muita nousemaan ilmalaivaan ja huijaa Setzerin auttamaan heitä.
Setzer lennättää ryhmän Albrook´n kaupunkiin, josta ryhmä lähtee kohti pääkaupunkia, Vectoria. Vastarintaliikkeen kannattajan avulla he pääsevät tutkimuslaboratorioon, jossa valmistetaan Magitek-tuotteita. Tehtaan sisällä he näkevät kuinka Kefka kiduttaa kahta, Shiva- ja Ifrit-nimistä Esperiä, samalla julistaen kuinka hän aikoo herättää Warring Triad´n. Shiva ja Ifrit muuttavat itsensä Magiciteksi ja jatkaessaan matkaansa tehtaassa, ryhmä saa haltuunsa muidenkin Espereiden voimia. Paikalle kuitenkin saapuu Cid, joka kertoo että Celes olisi vakooja, jonka myöhemmin paikalle ilmestyvä Kefka varmistaa todeksi. Locke alkaa epäillä Celes´n motiiveja, jonka johdosta Celes häipyy paikalta Kefkan kanssa tehtaan alkaessa ylikuormittua. Cid auttaa ryhmää pakenemaan, jonka jälkeen he tapaavat Setzerin ja lentävät takaisin Zozoon.
Liittoutuminen[]
Zozon kaupungissa, yksi Vectorissa menehtyneistä Espereistä paljastuu olevan Terran isä, Maduin. Maduin onnistuu palauttamaan Terran muistot. Terra kertoo ystävilleen hänen olevan puoliksi ihminen, puoliksi Esper, hänen äitinsä ollen ihminen nimeltä Madeline, joka löysi tiensä Espereiden ulottuvuuteen ja tutustuen Maduiniin. Kun Imperiumi hyökkäsi kaksi vuotta myöhemmin tapahtuneesta, Terra ja hänen isänsä kaapattiin mukaan ja Terraa alettiin kasvattaa Magitek-kokeena. Terran ymmärtäessä itsensä, hän ja muut ryhmäläiset palaavat Narsheen, missä he suunnittelevat hyökkäystä Imperiumia vastaan, heiltä kuitenkin puuttuu miesvoimaa. Loppujen lopuksi he päättävät pyytää Espereitä mukaan taisteluun.
Espereiden maailman portilla, Terran kutsuessa heitä, Kefka ilmestyy paikalle. Samaan aikaan portti avautuu Espereiden rynnätessä sieltä ulos, tuhoten Vector´n ja aiheuttaen Blackjack´n pakkolaskun. Ryhmän mennessä Vectoriin, Keisari Gestahl kertoo ymmärtäneensä tekojensa kauheuden. Hän julistaa aselevon ja pyytää vastarintaliikettä auttamaan häntä löytääkseen Esperit, kertoakseen näille että sota on ohi. Terra ja Locke lähtevät Kenraali Leon kanssa Crescent-saarelle jäljittääkseen Esperit. Apunaan heillä on Shadow ja Celes, joka on taas kenraalin roolissa. Celes ei kuitenkaan suostu kohtaamaan Lockea tai Terraa heidän aikaisempien epäilyjensä takia.
Crescent-saarella Terra, Locke ja Shadow lähtevät matkaan päätyen Thamasan kylään. Siellä he tapaavat Stragon ja hänen lapsenlapsensa, tytön nimeltä Relm, jotka kertovat että heillä ei ole mitään hajua Espereistä tai magiasta. Seuraavana yönä Relm on jumissa palavassa talossa ja kylän asukkaat paljastavat omaavansa maagisia kykyjä. Terra, Locke ja Strago menevät rakennuksen sisään ja jäävät myös sinne ansaan mutta pelastuvat Shadow´n ansiosta joka tuli pelastamaan Interceptor-koiraansa joka seurasi Relmia taloon. Strago kertoo Thamasan olevan maagien kylä, jotka muuttivat sinne alun perin välttääkseen riistoa. Strago päättää auttaa ryhmää löytämään Esperit ja vaikka Relm haluaisi mukaan, Strago kieltää häntä tulemasta mukaan.
Kefka määrää sotilaita tuhoamaan Thamasan.
Espereiden luolassa, ryhmä törmää Ultrokseen kolmannen kerran Relmin pelastaessa heidät käyttäessään erikoiskykyjään, jonka jälkeen Strago antaa hänen liittyä mukaan matkaan. Ryhmä löytää Espereiden johtajan, Yuran, joka pahoittelee heidän aiheuttamaansa täystuhoa. Thamasan kylässä Kenraali Leo ja Yura keskustelevat aselevosta, kunnes Kefka saapuu paikalle tappaen Esperit, ottaa heidän jäännöksensä ja kukistaen ryhmän. Kefkan kertoessa toimivan Keisarin käskystä, Leo yrittää pysäyttää Kefkan, joka kuitenkin onnistuu tappamaan Leon. Kun muut vastarintaliikkeestä kuulevat tapahtuneesta, he saapuvat kylään. Pian tämän jälkeen, Kefka ja Gestahl tunkeutuvat Espereiden maailmaan ja Warring Triad´n jäännöksistä löytyvien maagisten voimien avulla he nostavat ilmaan Lentävän Mantereen (Floating Continent).
Kefkan nousu[]
Celes puukottaa Kefkaa.
Vastarintaliike nousee Lentävälle Mantereelle, taistellen sekä Imperiumin ilmavoimia että Ultrosta ja hänen ystäväänsä Mr. Typhonia vastaan. Mantereelta he löytävät Shadow´n joka kertoo työskennelleensä vihollisten puolella, kunnes nämä yrittivät tappaa hänet. Ryhmän taisteltua legendaarista, Ultima Weapon-nimistä hirviötä vastaan, Shadow jättää ryhmän jonka jälkeen he löytävät Kefkan ja Gestahl´n Warring Triad´n luota. Celes saapuu paikalle, kun Gestahl lamauttaa ryhmän. Gestahl ja Kefka yrittävät saada Celes´n kääntymään heidän puolelleen, tappamaan tämän ystävät ja hallitsemaan maailmaa heidän kanssaan. Celes kieltäytyy kunniasta ja puukottaa Kefkaa. Kun Kefka raivoissaan yrittää herättää Warring Triad´n, Gestahl yrittää estää häntä mutta Kefka onnistuu heittämään tämän Lentävältä Mantereelta varmaan kuolemaan. Tämän jälkeen Kefka liikuttaa yhtä Triad´n patsaista rikkoen niiden harmonian.
Shadow´n avustuksella ryhmä onnistuu pakenemaan ilmalaivalle, mutta he eivät pääse mantereelta: Kefkan on tekosillaan saanut aikaiseksi Triad´n tasapainon rikkoutumisen joka johtaa suureen, maapallon kasvoja muuttavaan tapahtumaan, Maailmanloppuun (Apocalypse). Blackjack tuhoutuu ja ryhmän jäsenet leviävät ympäri maailmaa. Vuosi kuluu ja sen aikana Kefka nostaa suuren tornin alueelle, jossa Vector ennen sijaitsi, imee Triad´n maagiset voimat muuttaen itsensä Magian Jumalaksi (God of Magic). Vanhan maailman tuhosta syntynyt uusi maailma on kuolemaa tekevä maailma, jossa suurin osa kasveista ja eläimistä ovat mutatoituneet radikaalisti Apocalypsen seurauksena ja kaupungit ovat tuhoutuneet Kefkan käyttämän energiasäteen, Light of Judgement´n voimasta jolla hän rankaisee kaikkia jotka vastustavat hänen tahtoaan.
Kun vuosi on kulunut, Celes herää pieneltä saarelta jossa myös Cid asustaa ja kertoo tälle maailman nykyisestä tilasta. Riippuen pelaajan suorituksesta, Cid joko kuolee tai jää henkiin Celes´n hoidettua häntä. Joka tapauksessa, Celes saa tietää Cidin jättämän kirjeen lukiessaan, että hänellä on lautta, jonka avulla hän voi etsiä ystäviään. Celes´n saapuessa päämantereelle, hän löytää Sabin´n Tzen´n kylästä. Varmoina siitä, että muutkin ovat selvinneet, kaksikko jatkaa Nikeah´n kaupunkiin josta he löytävät Edgaria muistuttavan miehen nimeltä Gerad, joka on rosvojoukkion johtaja. He seuraavat miestä Etelä-Figaron alueelle ja siellä sijaitsevaan luolaan jonne Figaron linna on hautautunut. Siellä Gerad paljastaakin olevansa Edgar joka kertoo käyttäen väärää identiteettiä saadakseen varkaat auttamaan häntä päästääkseen Figaron linnaan. Kohlingenista kolmikko löytää Setzerin joka johdattaa heidät hänen vanhan ystävänsä haudalle, joka aikoinaan omisti myös ilmalaivan nimeltä Falcon. He saavat haltuunsa ilmalaivan, jonka avulla he matkaavat ympäri maailmaa selvittäen vanhoja mysteerejä ja löytäen ystäviään.
Vanhan ryhmän kokoontuminen[]
Alueelta, joka ennen oli Mobliz, ryhmä löytää Terran joka huolehtii alueen lapsista joiden vanhemmat kuolivat maailmanlopun tullessa. Vaikkei hän haluaisi enää taistella, hän joutuu pakon edessä taistelemaan Humbaba-nimistä hirviötä vastaan suojellakseen lapsia. Cyanin he löytävät asumasta Zozon vuorilla, jossa hän elää kaukosuhteessa naisen kanssa, joka luulee tämän olevan hänen vanha, kuollut poikaystävänsä. Strago, joka luulee Relm´n kuolleen, on liittynyt Kefkan Kulttiin (Cult of Kefka), vaikka Relm on elossa ja työskentelee maalaajana Jidoorin kaupungissa. Shadow puolestaan viettää elämäänsä taistellen Dragon´s Neck Coliseum-areenalla. Locke joka etsii keinoa herättääkseen henkiin kuolleen rakkaansa, Rachel´n, löytää tiensä Phoenixin luolaan (Phoenix Cave) josta hän löytää Phoenix-nimisen Esperin. Hän onnistuu herättämään Rachel´n vain pieneksi hetkeksi eikä onnistu poistamaan syyllisyyden taakkaa siitä, että petti tämän joskus eikä onnistunut pelastamaan rakastaan. Mog ja Umaro ovat palanneet Narshen kaivoksiin ja Gau on palannut Veldt´n alueelle. Ryhmän viimeinen ja uusi jäsen, Gogo, löytyy Zone Eater´n vatsasta.
Kun vastarintaliike on saanut uudelleenkoottua rivinsä, he hyökkäävät Kefkan Torniin (Kefka´s Tower). Voittaakseen Kefkan, heidän täytyy tuhota Warring Triad, jonka seurauksena magia katoaa maailmasta. Tämän saa ryhmän miettimään että mitä Terralle tapahtuu tämän jälkeen. Tuhottuaan Triad´n magia ei kuitenkaan katoa mihinkään, sillä Kefka on imenyt niiden voiman itseensä. Tornin huipulla Kefka kertoo ryhmälle, kuinka kuolevaisen elämä on merkityksetöntä ja kaikki mitä ihminen saa aikaan, tuhoutuu aikanaan eikä jätä maailmaan mitään pysyvää jälkeä. Vastalauseena ryhmä selittää Kefkalle kuinka positiiviset kokemukset ja tuntemukset antavat ihmisille voimaa jatkaa siitä huolimatta, mitä vaikeuksia ja kaaosta he elämänsä aikana kohtaavatkaan. Tämä saa Kefkan raivostumaan ja hyökkäämään ryhmää vastaan.
Viimeinen taistelu Kefkaa vastaan.
Kun Kefka on lopulta kukistettu, taikuus katoaa maailmasta. Magicitet tuhoutuvat, jota ennen Maduin ehtii kertoa Terralle, että niin kauan kuin hänellä on sitovia tunteita maailmaa kohtaan, hän pysyy ihmisenä. Viimeisillä voimillaan Terra ystävineen pääsevät tornista ilmalaivalle jonka kannella hän saa täyden tajuntansa takaisin ymmärtäessään rakastavansa lapsia joita on hoitanut. Ryhmä lentelee ympäri maailmaa, planeetan parantaessa itseään ja kaupunkien ollessa uudelleenrakennettuina. Peli loppuu, kun Terra astelee ilmalaivan keulalla, aukaisee poninhäntänsä tuulen vietäväksi, ollen vihdoin vapaa elämään elämäänsä haluamallaan tavalla.
Musiikki[]
Final Fantasy VI:n musiikki on totuttuun tapaan sarjan parissa pitkään työskennelleen Nobuo Uematsun työtä. Jokaisella pelin kannalta olennaisella hahmolla ja paikalla on oma teemansa, kuin myös taisteluilla ja erityisemmillä välinäytöksillä. Yksi kappaleista, ”Aria di Mezzo Carattere”, joka soi oopperakohtauksen aikana, sisältää ns. lauluraidan joka muodostaa harmonian kappaleen päämelodian kanssa. Sen aikainen kasettinauhoitustekniikka rajoitettuine tallennusmahdollisuuksineen kuitenkin esti varsinaisen lauluraidan käytön. Tästä syystä albumin orkesteriversiolla (Final Fantasy VI: Grand Finale) on uudelleensovitettu versio aariasta, jossa laulaja Svetla Krasteva esittää kappaleen italiaksi. Tämän lisäksi kappaleesta on tehty pidennetty versio albumille ”Orchestral Game Concert 4”. Kappaleen ja kohtauksen muodostama kombinaatio on kiistatta yksi pelin hienoimmista hetkistä, onhan se valittu vuonna 2002 kahdenkymmenen hienoimman pelihetken joukkoon ”Electronic Gaming Monthly”-lehden toimesta.
Final Fantasy VI: Grand Finale sisältää yksitoista kappaletta pelistä Shiro Sagisun ja Tsuneyoshi Saiton sovittamana ja kappaleet esittävät Ensemble Archi Della Scala ja Orchestra Synfonica di Milano. Toinen uudelleensovituksia sisältävä albumi, Piano Collections: Final Fantasy VI, sisältää kolmetoista kappaletta jotka on sovittanut ja soittanut pianolla Reiko Nomura. Näiden julkaisujen lisäksi, alkuperäiset kappaleet julkaistiin Japanissa nimellä ”Final Fantasy VI: Original Sound Version” ja myöhemmin Pohjois-Amerikassa nimellä ”Final Fantasy III: Kefka´s Domain”.
Pelin kehitys[]
Yoshitaka Amano, joka on Nobuo Uematsun tapaan työskennellyt paljon pelisarjan parissa, suunnitteli pelin ulkoasun. Hän teki pelin ohjelmoijille piirroksia joiden avulla ohjelmoijat tekivät pelissä nähtävät hahmot, maisemat jne. Amanon työt kokivat kuitenkin joitain muutoksia, esimerkiksi Terran hiuksien väri muuttui vaaleasta vihreäksi. PlayStationille julkaistu versio pelistä sisältää kuitenkin videon, jossa hahmojen ulkoasu vastaa enemmän Amanon alkuperäisiä näkemyksiä.
Aikaiset kuvakaappaukset pelin alkuperäisestä Japanin versiosta osoittavat, että joitain pieniä muutoksia pelille on tehty kehityksen edetessä. Esimerkiksi pelin alussa, Valigarmandan sijasta, jäätynyt Esper onkin Maduin ja Biggs ja Wedge olivat alun perin nimillä Les ja Bafra.
Pelin eri versiot ja sensuuri[]
Englanninkielinen versio Super Nintendolla sisältää muutamia muutoksia Japanin julkaisuun nähden. Selkein muutos näkyy pelin nimessä, mikä muutettiin selkeyttämään sitä, että Final Fantasy VI oli vasta kolmas julkaistava sarjan peli Pohjois-Amerikassa. Toisin kuin Final Fantasy IV, joka siis julkaistiin Pohjois-Amerikassa nimellä Final Fantasy II, sarjan kuudes peli ei sisällä suuria muutoksia koskien itse pelikokemusta, vaikkakin joitain pieniä muutoksia esiintyy käsikirjoituksessa. Joitain graafisia juttuja jouduttiin myös muuttamaan lähinnä peittämään pelin sisältämää alastomuutta.
Englanninkielisessä versiossa esiintyy myös joitain nimimuutoksia. Joitain nimiä jouduttiin lyhentämään säädöksien takia, esimerkiksi ”Stragus” lyhennettiin nimeksi ”Srago”. Muutoksia tehdessä piti myös ottaa huomioon uskontoon liittyvät rajoitukset joiden seurauksena esimerkiksi ”Holy”-taian nimi jouduttiin muuttamaan ”Pearl”-nimiseksi. Jotkut nimimuutokset saivat juurensa yksinkertaisesti siitä syystä, että Aasian maiden ja Pohjois-Amerikan kulttuureissa esiintyy selkeitä eroavaisuuksia.
Kun peli julkaistiin PlayStationille Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, pelin nimi vaihdettiin takaisin alkuperäiseen: Final Fantasy VI. Grafiikoita oli paranneltu ja joitain hahmojen ja tavaroiden nimiä oli muutettu takaisin alkuperäisiin. Joitain sensuuria koskevia tekijöitä ei kuitenkaan täysin muutettu. Esimerkiksi ”Siren”-nimisen Esperin vaatetusta ei vähennetty vastaamaan alkuperäistä vaatetusta, vaikkakin siitä tehtiin hieman paljastavampi.
PlayStation[]
Final Fantasy VI oli kolmas ja viimeinen sarjan peleistä, joka alun perin julkaistiin Super Nintendolle ja tehtiin versioksi PlayStationille. Se julkaistiin itsenäisenä pelinä ja Japanissa osana julkaisua, joka kulki nimellä ”Final Fantasy Collection” ja sisälsi VI:n lisäksi Final Fantasy IV:n ja V:n. Pohjois-Amerikassa peli julkaistiin samassa paketissa Final Fantasy V:n kanssa nimellä Final Fantasy Anthology. Euroopassa peli sai vain itsenäisen julkaisun. Teknisesti ottaen, PlayStationin versio eroaa alkuperäisestä vain hyvin vähän. Vain muutama uusi video on lisätty grafiikoiden ja äänimaailman ollen täysin sama kuin alkuperäisessä. Kaikkia nimiä ei ole vaihdettu, esimerkiksi pelin raha kulkee nimellä ”GP” ja Ultima Weapon on saanut takaisin alkuperäisen nimensä ”Atma Weapon”. Joitain pelin virheitä, ”bugeja”, korjattiin ja nopean tallennuksen mahdollistava ”memo save”-toiminto tehtiin. Peliin tehtiin myös tarkasteltavia bonuksia, kuten pelin taisteltavat viholliset listaava ”bestiary” ja taidegalleria.
Game Boy Advance[]
GBA-julkaisun logo.
Final Fantasy VI:n versio Game Boy Advancelle julkaistiin 5.2.2007 nimellä Final Fantasy VI Advance. Kuten PlayStationin versiossakin, joitain pelissä esiintyviä virheitä korjattiin. Pelin värimaailmaa kuitenkin jouduttiin keventämään ja peli pätkii hieman, kun taistelussa tehdään jokin kompleksinen toiminto tai pelaaja käyttää ilmalaivaa. Kuten muissakin GBA:n julkaisuissa, peliin lisättiin muutamia ylimääräisiä bonuksia:
- Neljä uutta Esperiä: Leviathan, Gilgamesh, Cactuar ja Diablos
- Uusi tutkittava luolasto ”Dragon´s Den” joka sisältää alkuperäisestä pelistä poistetun vihollisen nimeltä ”Kaiser Dragon”.
- Jokaiselle hahmolle uusia varusteita käytettäväksi.
- Uusi käännös.
- Joidenkin vihollisten ryhmittyminen ruudulla poikkeaa alkuperäisestä.
- Uusi ”Soul Shrine”-areena.
- Viholliset listaava bestiary